Kohteet ja nähtävyydet
Hae kiinnostavia kohteita tyypin tai/ja paikkakunnan valinnalla tai käytä hakusanaa ja paina lopuksi “Näytä hakutulokset”.
16 Hakutulosta, sivu 1/1
Tyhjennä rajaukset-
Vanhan Vaasan museo sijaitsee Wasastjernan talossa, Vanhan Vaasan kaupunginosassa. Museossa voi tutustua Vaasan historiaan ennen vuoden 1852 paloa, joka tuhosi suurimman osan silloisesta Vaasan kaupungista.
Museon lipunmyynnin yhteydessä on myynnissä pieni valikoima kortteja, historiasta kertovia museokauppatuotteita sekä kirjoja. Ensimmäisen kerroksen holvattuun varastotilaan on sisustettu kahvila Falanderin kellari, jossa voi kesäaikaan nauttia kahvista, teestä ja virvokkeista.
+358 6 325 3800
museoinfo@vaasa.fi
-
Harrströmin kalasatamassa, jossa oli aikoinaan vilinää ja vilskettä. Kahden sadan metrin pituisen luonnonsataman ympärillä on paljon vanhempia ja uudempia venevajoja. Läheisyydessä sijaitsee kalastajatorppa, joka esittelee kalastajaperheen elämää 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella. Kahdessa venevajassa on vanhoja veneitä ja moottoreita näytteillä. Lisäksi voit nauttia sataman kauniista näkymästä.
-
Kvarnbackenin mäellä seisoo kaksi tuulimyllyä menneiden vuosisatojen ja entisaikaisen maanviljelysyhteisön muistomerkkeinä. Storkvarnen, Isomylly, on Suomen suurimpia tuulimyllyjä.
Storkvarnen, Isomylly, rakennettiin 1840-luvulla, ja se seisoo edelleen alkuperäisellä paikallaan meren ja sen navakoiden tuulten äärellä. Myllyn rakensivat Isak, Karl ja Johan Ingels. Myllyn siivet ovat 19,5 metriä pitkät ja mylly on maanpinnasta siiven yläkärkeen mitattuna 22 metriä korkea. Storkvarken on Suomen suurin toimiva mylly. Kvarnbackenin pienempi mylly rakennettiin 1800-luvun lopulla. Myllyt on korjattu, ja ne ovat molemmat käyttökunnossa. Mäellä oli alun perin viisi tuulimyllyä ja koko kylässä kaksitoista pienehköä myllyä. Kvarnbackenin myllyt käynnistetään vuosittain kesäjuhlilla, jolloin ne jauhavat jauhoa.
http://www.museiportalosterbotten.fi/museot-a-o/museo/76-harrstromin-kvarnbacken-ja-kalastusmuseo
-
Silta on rakennettu vuonna 1898 ja sen rakensivat Karl Åberg ja Karl Höbacka.
-
Mystiikan ja käsityöläisyyden Vähäkyrö. Historiassa sen juuret. Joessa sen tarina.
-
300n vuoden ruukihistoriaa – elävää tänään
Kimon ruukissa voit:
Osallistua tapahtumiin: erilaisia yleisötapahtumia, taontakursseja, taontapäivä, juhannussalon pystytys, ulkojumalanpalveluksia, moottoripyörä- ja veteraaniautotapaamisia, yhteislauluiltoja, kulttuuri-iltoja.
Vierailla kauniilla ruukinalueella ja museossa: Kimon ruukin museo, taidegalleria, Café Einar, ruukinalue, Kyråboas, jatulintarha, luontopolkuja
Järjestä oma tapahtumasi ruukissa: Einarin kahvilan vuokraaminen, Käden Talon vuokraaminen, museo ja taidegalleria, muita ruukin tiloja, oppaan tilaaminen
+358 40 045 5080
info@kimobruk.fi
-
Leväluhdan uhrilähde on kansainvälisesti kiinnostava rautakauden ajan suokalmisto, josta on löydetty yli sadan ihmisen luita. Tutkimusten mukaan luut ovat ajalta 300-700 jKr.. Nykyisin Levänluhta on vehreä saareke keskellä tasaista pohjalaista peltoa. Noin 500 neliömetrin alue on rajattu punaisella aidalla, ja pieni metsikkö kätkee kaksi lähdettä. Alun perin siinä oli lampi – vaikka vanhoissa kirjoituksissa puhutaan järjestään suosta
https://isokyro.fi/hyvinvointipalvelut/kulttuuri/kultturikohteet/levaluhdan-vesikalmisto/
-
Närpiössä ensi kertaa käyvät hämmästyvät suuresti ajaessaan ohi kirkon kaupungin ydinkeskustan jälkeen. Siellä on rivi rivissä pieniä, punaisia, ikkunattomia rakennuksia, yhteensä n. 150. Kyseessä ovat ainutlaatuiset kirkkotallit. Niitä käytettiin entisaikaan hevostalleina kirkon jumalanpalveluksen ajan. Tallit rakennettiin hevosia varten ja pitkien ulkonevien kattojen oli tarkoitus suojata rekiä ja kärryjä.
Vanhimmat säilyneet kirkkotallit ovat 1700-luvun lopulta, mutta joitakin talleja rakennettiin vielä 1900-luvun alussa. Talleja on ollut enimmillään lähes 400. Kirkkotallialueella voi kierrellä vapaasti, mutta jos haluaa tietää enemmän, paikalle voi varata oppaan.
-
Oravaisten taistelutantereella Suomen kohtalo sinetöitiin syyskuussa 1808. Tänään voit tutustua historiallisiin tapahtumiin erilaisella tavalla. Olemme elävöittäneet historiaamme.
Täällä voit nähdä Pohjanmaan rykmentin sotaharjoituksia aikaansa vastaavissa puvuissa. Voit osallistua tapahtumiin ympäri vuoden tai käväise alueella. Koska vain voit katsella muistopatsasta, Lotta Svärdin kiveä ja tutustua kylttien teksteihin.
Taistelutantereen vieressä on museo ja Ädelbragdin ravintola. Molemmat ovat avoinna sopimuksesta. Ravintola järjestää myös teema-illallisia. Kesällä museo ja kesäkahvila ovat avoinna heinäkuussa. Oravaisissa Suomen kohtalo ratkaistiin.
Tule käymään jo tänään!
-
Södersundin tuulimylly rakennettiin 1800-luvun alussa, aikana jolloin Söderfjärden vielä oli suurelta osin veden peitossa. Myllyn sisältä löytyy kaiverrus 1809, jota pidetään myllyn rakennusvuotena. Isak Jakobsson Schöring (1759-1833) rakennutti tämän komean myllyn. Perimätiedon mukaan merimies Skata Johan toimi myllyn suunnittelijana ja rakennusmestarina.
Kerrotaan, että Johan toimi laivalla kirvesmiehenä monta vuotta ja olisi purjehtinut aina Hollantiin asti.
Södersundin tuulimyllyn esikuva on ilmeisesti Hollannista. Tämä kulmikkaanmuotoinen tuulimylly on jokseenkin ainutlaatuinen Suomessa. Myllyä käytettiin jauhatukseen ja päreiden tekemiseen noin sadan vuoden ajan. Käyttö lopetettiin ja siivetkin irtosivat 1910-luvulla.Mylly seisoi ilman siipiä aina vuoteen 1991, jolloin myllyn nykyinen omistaja Sundom bygdeförening asensi myllyyn uudet siivet. Yli kaksi vuosisataa on kulunut siitä kun tuuli ensimmäisen kerran puhalsi myllyn siivet, akselit, rattaat ja kivet liikkeelle. Nykyään Södersundin tuulimylly on ainutlaatuinen muistomerkki vanhasta talonpoikais-kulttuurista ja käsityötaidosta. Katto uudistettiin vuonna 2003. Kaksisataa vuotis juhla pidettiin kesällä 2009 siipien alla. Myllyn sisätiloihin pääsee tutustumaan ottamalla yhteyttä Sundom bygdeföreningeniin.
Ryhmille voi varata opastus Södersundin tuulimyllylle Meteoriihen online varauksen kautta, merkitsemällä pyyntö lomakkeen ”Kysymyksiä ja toivomuksia-ruutuun”.
info@sundom.fi
-
Tottesundin kartanon perinteet ulottuvat aina 1600-luvulle saakka. Se on toiminut aikaisemmin everstin asuinpaikkana ja sittemmin 1900-luvun jälkipuolella ja 2000-luvun alussa hallintorakennuksena. Kartanoon voi tutustua parhaiten kesäaikaan kääntymällä Maksamaan kirkonkylästä Tottesundiin. Heinäkuussa mahdollisuus myös opastettuihin kierroksiin.
+358 6 382 1111
-
Tuomaanmäen pronssikautinen röykkiökalmisto sijaitsee Isonkyrön keskustasta noin 7 km etelälounaaseen Tervanevan eteläpuolella, metsäisellä ja kallioisella mäkialueella, jonka luoteisreunalla on noin 200 metrin matkalla kuusi röykkiötä. Röykkiöt ovat läpimitaltaan 5-10 metriä ja yhdessä on vielä näkyvissä paasiarkkurakennelman jäännökset. Röykkiöitä on kaiveltu ja kiviä viety pois aikojen kuluessa.
http://www.muinaispolut.fi/kayntikohteet/isokyro-tuomaanmaki
-
Tuovilan kivisilta on Suomen toiseksi vanhin käytössä oleva kivisilta. Silta valmistui vuonna 1781, ja se on holvineen hieno esimerkki sen ajan rakennustekniikasta. Silta on 85 metriä pitkä ja 5,5 metriä leveä.
-
Vanha Vaasa sijaitsee noin 7 km kaakkoon Vaasan keskustasta ja on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Se on monimuotoinen maisemanähtävyys rikkaine luonto-, kulttuuri-, asutus- ja muinaishistoriallisine arvoineen.
Vaasan historia alkaa 1300-luvun alkupuolella, jolloin Norrlannista saapuneet merenkävijät nousivat maihin Merenkurkun itäpuolisilla metsäisillä saarilla. 1370-luvulla alettiin samaan paikkaan rakentaa Korsholman linnaa. Maa nousee näillä tienoin metrin vuosisadassa. Linnan perustamisen aikoihin oli koko nykyisen kaupungin ja Vanhan Vaasan väli saaristomerta, joka ulottui kauas sisämaahan. Vielä runsaat 200 vuotta sitten purjehtivat alukset pitkin kanaalia, joka nyt miltei umpeen kasvaneena kiemurtelee vainioiden lomassa.
Helteisenä elokuun aamuna 1852 pääsi Vaasassa tuli valloilleen. Kaivot olivat tyhjiä, kaupunkilaiset aamuaskareissaan tai pelloillaan. Monissa taloissa oli tuohi- tai olkikatto ja niiden painona riukuja ja kiviä. Ulkorakennusten välillä oli usein vain kapea sola. Iltaan mennessä oli kaupungin paikalla vain savuavia raunioita.
Uusi kaupunki päätettiin rakentaa noin 7 km:n päähän rannikolle ja kaupunkioikeuksien, siirto tapahtui vuonna 1862. 1880-luvun vaihteessa alettiin rakentaa Vaasan rautatietä, jonka yhteydessä perustettiin asema myös Vanhaan Vaasaan, mutta aluetta alettiin asuttaa uudelleen vasta 1920-luvulta lähtien.
-
-
