Onnellisuus jälleen hyvällä tasolla – vaasalaiset vastasivat kyselyyn jo neljättä kertaa

Luku, jolla onnellisuutta mitataan asteikolla 0–100 oli 72,6. Ero sukupuolten välillä oli tilastollisesti merkittävä:

– Miesten onnellisuus oli selvästi alempi kuin naisten. Tulos ei vastaa muita suomalaisia tutkimuksia, vaikkakin naisten onnellisuus on usein korkeampi kuin miesten. Otos tuskin on vaasalaisten miesten osalta edustava, arvioi onnellisuutta tutkiva emeritusprofessori Markku Ojanen.

Kyselyyn vastanneet miehet olivat onnellisempia 5 vuotta sitten kuin nyt, mikä tukee tällä hetkellä tyytymättömämpien miesten valikoitumista vastaajiksi.

Vastaajista 77 % oli naisia. Ikäjakauma sen sijaan on kohtalaisen tasainen ja kielijakauma vastasi myös hyvin vaasalaisten kielijakaumaa. Kysely on toteutettu kaikille avoimena verkkokyselynä, johon vastasi 1058 vaasalaista.

Uskoa tulevaisuuteen ja oman onnen hallintaan

Vastaajista 51 % uskoo elämänsä kehittyvän parempaan suuntaan ja onnellisuusluvuksi viiden vuoden kuluttua arvioidaan 77,5/100.

– Tulokset ovat hyvin samanlaisia kysyttiinpä onnellisuutta, tyytyväisyyttä tai hyvinvointia. Arviot painottuvat selvästi myönteiseen suuntaan. Onnellisuus on vaasalaisten mielestä enemmän omissa käsissä kuin kiinni ulkoisista asioista ja myös toiveikkuuden arviot ovat korkeita, Ojanen toteaa.

Onnellisuuskysely toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2020, joka oli ensimmäinen koronaepidemian vuosi. Maailmantilanne on ollut sen jälkeen jatkuvassa myllerryksessä. Ojanen arvioi, että henkinen tasapaino on vaasalaisilla säilynyt, ristiriitaisesta ajasta riippumatta.

– Vaasalaiset hyväksyvät itsensä ja uskovat oman elämän hallintaan – vaasalaisilla ei ole heikko itsetunto, joka suomalaisiin usein liitetään!

Mikä vaasalaisen tekee onnelliseksi?

– Onnen keinot ovat hyvin samanlaisia kaikkina vuosina. Kuva siitä, mitä ihmiset pitävät hyödyllisenä, on selkeä. Suosituin vastausvaihtoehto on joka vuosi ollut ”Ymmärtämällä, että onnessa on kysymys hyvin pienistä ilon hetkistä, jotka tulevat silloin kun ovat tullakseen”, Ojanen tiivistää tutkimustuloksia.

Vaasalaiset ovat tutkimuksen mukaan tyytyväisiä erityisesti parisuhteisiinsa. Myös asumisen tasoa ja elinympäristöä arvostetaan. Liikunnan ja vapaaehtoistoiminnan määrät olivat koronan jälkeen kasvaneet.

Onnellisuuteen heikentävästi vaikuttavista onnellisuusvarkaista kysyttiin sekä niiden esiintyvyyttä että vaikutuksia onnellisuuteen.

– Onnellisuusvarkaita kokeneiden osuudet olivat hyvin samanlaisia kuin vuonna 2022. Edelleen eniten vastaajien kokemia onnellisuusvarkaita olivat kivut ja säryt, liiallinen herkkyys, tehokkuuspaineet ja raskaat menetykset. Eniten onnellisuutta alentavat puolestaan väkivaltaisuus, lapsuuden turvattomuus, aikuisiän vääryydet, liiallinen ujous ja taloudelliset vaikeudet.

Lisää kohtaamispaikkoja yksinäisyyden torjumiseksi

Onnellisuuskyselyssä selvitettiin myös, miten vaasalaiset edistäisivät kaupungissa yhteishenkeä, yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä niin, että kukaan ei olisi yksin. Vastauksissa näkyy kiinnostus tapahtumiin ja kohtaamismahdollisuuksiin, joihin kenen tahansa olisi helppo osallistua.

– Ilmaisille tapahtumille, kuten konserteille, yhteislauluhetkille, teatteri- ja museopäiville olisi selvästi kysyntää. Monet ehdottivat myös lisää vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia ja kohtaamispaikkoja. Oma osallistuminen ja aktiivisuus ovat yhteisöllisyyden rakentamisessa tärkeässä roolissa. Mielenkiintoista vastauksissa oli se, että kielimuuri suomen- ja ruotsinkielisten välillä nähtiin yhteisöllisyyden esteenä ja sen murtamiselle annettiin paljon hyviä ehdotuksia, kertoo Vaasan kaupungin hyvinvoinnin asiantuntija Rebecca Åkers, joka on koostanut onnellisuuskyselyn avoimien kysymysten vastauksia.

Maailman onnellisimman maan onnellisin kaupunki

Tuoreen YK:n onnellisuusraportin mukaan Suomi on jälleen maailman onnellisin maa. Suomi on ensimmäisellä sijalla peräti jo seitsemättä kertaa peräkkäin. Vaasa tähtää maailman onnellisimman maan onnellisimmaksi kaupungiksi.

Tavoite on kirjattu kaupungin strategiaan ja asukkaiden onnellisuuden eteen tehdään jatkuvasti työtä. Onnellisuuskyselyssä selvitetään täten myös asukkaiden tyytyväisyyttä kaupungin palveluihin ja tulokset viedään palveluiden kehittämisen tueksi.

– Koska vuoden 2022 onnellisuuskyselyssä näkyi selvä notkahdus, oli viime elokuussa sopiva hetki käynnistää Hyvien tekojen vuosi. Sen tarkoitus on ollut kannustaa asukkaita tekemään hyviä tekoja ja kiinnittämään huomiota siihen, miten onnellisuutta voi lisätä auttamalla ja ilahduttamalla muita tai vaikka huolehtimalla ympäristöstä. Esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa on toteutettu hienoja tempauksia hyvien tekojen teemalla, iloitsee viestintä- ja markkinointijohtaja Leena Forsén.

Taustaa ja tietoa tutkimuksesta:

Tutkimus toteutettiin kaikille avoimena verkkokyselynä 5.10-5.11.2023 suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kyselyyn vastasi 1058 vaasalaista kaikista ikäryhmistä. Tutkimus toteutettiin nettikyselynä, joten kyseessä ei ole satunnaisotos. Vertailu kaupunkilaisia kuvaaviin keskeisiin taustamuuttujiin (koulutus, ikä ja ammatti) kuitenkin osoitti, että tulokset edustavat hyvin vaasalaisia.

Kyselyn tulokset analysoivat onnellisuutta tutkiva emeritusprofessori Markku Ojanen ja tohtori Säde Stenlund. Kysely toistetaan vuosittain, jotta voidaan seurata asukkaiden onnellisuuden kehittymistä.

Onnellisuuskyselyn 2023 tulokset (pdf)