Ohita valikko

Pikkuvarpunen

Passer montanus

Pikkuvarpusella on kokonaan ruskea päälaki. Kuva Jan Nyman.

Yleistä. Pikkuvarpunen on ollut Suomessa aiemmin Ahvenanmaan ja kaakkoisen Suomen pesimälintu. Laji on lisääntynyt ja levinnyt laajemmin maahamme vasta 1980-luvulla. Voimakas lisääntyminen on tapahtunut parissa vuosikymmenessä. Tällä hetkellä pikkuvarpunen pesii ainakin Perämeren pohjukassa asti.

  • Pituus 15 cm
  • Pesä rakennuksessa, pöntössä, puun kolossa
  • Paikkalintu
  • Ravintona siemenet, kesällä hyönteiset

Elinympäristö. Pikkuvarpunen pesii mieluiten omakotialueilla ja kylämäisillä maaseutualueilla. Näillä alueilla lajin pesimäkannat Vaasassa ovat olleet runsaimmat. Keskustassa pikkuvarpunen on vielä toistaiseksi harvalukuisempi kuin lajin ”isoveli” varpunen. Pikkuvarpunen pesii pöntöissä, puiden ja rakennusten koloissa sekä muissa suojaisissa paikoissa. Pikkuvarpusen on todettu olevan hyvin kekseliäs pesäpaikkojen suhteen; niiden on nähty rakentavan pesää mm. sähkömuuntajien kannatinorsien putkien sisään, katuvalaisimien kupujen alle, liikenteenohjauspylväiden rakenteisiin jne.

Esiintyminen Vaasassa. Pikkuvarpunen on kulttuurilintu. Sen esiintyminen Vaasassa rajoittuu kohtalaisen tarkasti rakennetuille alueille. Pikkuvarpunen on havaittu pesimäaikaan 80 atlasruudun alueella. Lajin pesimäkausi alkaa jo varhain maaliskuussa ja sama pari voi pesiä kaksi kertaa pesintäkauden aikana. Lajin runsastumista kuvaa hyvin loppukesän poikueparvien kasvaminen. Esimerkiksi kesän 2006 kartoitusten aikana Onkilahdella havaittiin noin 120 yksilön ja Vaskiluodossa noin 60 yksilön parvi pikkuvarpusia.