Ohita valikko

Tietoa koronaviruksesta

Urpiainen

Carduelis flammea

Urpiainen on sopeutunut pohjoisiin oloihin. Kuva Jan Nyman.

Yleistä. Urpiaisen vuosittaisen pesimäkannan runsaus vaihtelee käpylintujen tapaan. Urpiaiselle pesimäkannan suuruuden määräävä tekijä on havu- ja lehtipuiden, erityisesti kuusen ja koivun siemensadon suuruus. Urpiaiset hakeutuvat pesimään alueille, joilla näiden puulajien siemenien keväiset kasvustot ovat runsaat.

Erikoista tälle levinneisyydeltään pohjoisten alueiden lintulajille on sen pitkä pesintäkausi. Urpiainen on sopeutunut käyttämään tarjolla olevan ravinnon tehokkaasti. Ensimmäisiä munapesiä on löydetty jo huhtikuun alkupäivinä, viimeiset pesinnät tapahtuvat syyskuun aikana.

  • Pituus 13 cm
  • Pesä puussa tai pensaassa
  • Vaelluslintu. Vaihtaa elinalueitaan ravintotilanteen mukaan
  • Ravintona siemenet, jyvät, hyönteiset

Elinympäristö. Elinpiirit sijaitsevat usein koivuvaltaisissa sekametsissä, joissa aluspuina kasvaa kuusta tai katajaa sekä muuta pensaskasvillisuutta. Synkkiä kuusikoita laji välttää. Eri-ikäisten puiden suosiminen kaupunkimetsissä on eduksi myös urpiaisen viihtymiselle.

Esiintyminen Vaasassa. Vaasassa urpiainen on havaittu pesimäaikaan 140 atlasruudun alueella. Sen esiintyminen painottuu kulttuurialueille ja asutuksen läheisiin metsiin. Urpiainen pesii myös saaristossa.