Vamia: Kestävän kehityksen viikko
Tapahtumaviikon aikana järjestettiin alueen ammatillisille oppilaitoksille ja korkeakouluille teknologiamessut yhdessä GreensSkills Vaasa -hankkeen kanssa. Nuorilla oli upea mahdollisuus osallistua näihin seminaareihin ja työpajoihin. Opiskelijat järjestivät keräyksiä elektroniikkaromuille, vaatteille ja leluille. Tärkeänä pidettiin myös yhteisöllistä tekemistä: nuoret viettivät yhdessä aikaa luonnossa ja tekivät taideteoksia luonnosta löytämistään materiaaleista ja eri osastoilta ylijääneistä hukkamateriaaleista. Kiinnostusta herätti myös työpaja, jossa sai ideoida kierrätysmateriaalista valmistettavaa yrityslahjaa Vaasan kaupungille. Kauneudenhoitoalan opiskelijat järjestivät Parcoksen tiloissa hyväntekeväisyysiltapäivän.
Kestävän kehityksen viikot ovat ohi mutta työ ja hyvät teot aiheen ympärillä jatkuvat. Opiskelivat pohtivat opettajien kanssa jatkossakin kestävää kehitystä kunkin eri koulutusalan näkökulmasta.
Vapaaehtoistyötä Vaasassa
Mistä vapaaehtoistyö kannattaa aloittaa, ja miksi se ylipäätään kannattaa? Miksi esimerkiksi sunnuntaikävely on paitsi hyvää treeniä, mutta myös hyvä teko?
VaasaCast-podcastin vieraina aiheesta keskustelemassa ovat Vaasan kävelyklubilta Helena Kyröläinen ja Harry Swanljung, Hankenin opiskelija ja tutor Milla Ilmarinen sekä vaasalainen hyväntekijä Marianne Ala-Kitula.
Kuuntele VaasaCast-jakso, tutustu Vaasan moniin hyväntekijöihin ja nappaa vinkit isoihin ja pieniin hyviin tekoihin!
Hyviä tekoja Ristinummen päiväkodissa
Koulut ja päiväkodit ovat lähteneet mukaan hyvien tekojen vuoteen! Ristinummen päiväkodin seinältä löytyy hyvien tekojen sydän, johon on koottu lasten tekemiä hyviä tekoja. Sydän sisältää pieniä arkisia asioita, kuten ystävän auttamista.
─ Lapsilla on herännyt hyviä ajatuksia. Ensin piti vähän kertoa esimerkkejä siitä, mitä hyvät teot voivat olla. Voi sanoa kaverille nätisti tai auttaa siivoamisessa, kertoo varhaiskasvatuksen opettaja Mira Puolamäki.
Ristinummen päiväkodissa myös pohdittiin yhdessä, keitä halutaan kiittää arjen hyvistä teoista. Lapset pääsivät kirjoittamaan kiitoksensa kortteihin, jotka sen jälkeen lähetettiin kiitosten saajille. Päiväkotilaisilta kiitoksia saivat esimerkiksi siivoojat, keittäjät sekä linja-auton- ja taksinkuljettajat.
Hyviä tekoja Onkilahden yhtenäiskoululla
Onkilahden yhtenäiskoululla vietettiin vuoden lopussa hyvien tekojen kuukautta, johon oppilaskunta kannusti mukaan kaikki oppilaat. Hyvien tekojen kuukausi sisälsi monenlaista ohjelmaa. Alaluokkien musiikkiluokkalaiset kävivät joulun alla esittämässä tiernapoikaesityksen ja joululauluja muun muassa ravintolassa sekä useissa esikouluissa.
Yläluokkien puolella oppilaskunta ideoi hyvien tekojen joulukalenterin. Päivittäin luukusta paljastui pieni hyvä teko, jonka pystyi toteuttamaan joko koulussa tai vapaa-ajalla. Kalenterin hyviä tekoja olivat esimerkiksi kaverin kehuminen, oven avaaminen toiselle tai hymyily vastaantulijalle.
Joulukalenterin lisäksi yläluokilla vietettiin harrastusviikkoa ja koulussa oli käytössä ”minulle saa jutella” -pinssit. Pinssiä käyttäneille oppilaille sai mennä juttelemaan arveluttavista tai mielen päällä olevista asioista.
Pinssit olivat Laura Tammenmaan suosikkiasia hyvien tekojen kuukaudessa.
– Pinssit eivät vaatineet paljon tekemistä, mutta niistä voi saada paljon apua, Tammenmaa toteaa.
Etsi Öttiäinen ja tee hyvä teko!
Muutaman kuukauden ajan taiteen perusopetuksessa Taikonilla on tehty meriaiheisia, onnellisuutta lisääviä ”Öttiäisiä”. Mirka Johanssonin lisäksi opettajat Anne Viinikka sekä Matilda Byström ovat yhdessä oppilaiden kanssa tempauksen takana. Vuoden teema Taikonilla on ”Maailman merillä” ja se näkyy myös onnea tuovissa Öttiäisissä.
Johansson kertoo pohtineensa, miten oppilaiden kohdalla voitaisiin yhdistää kädentaidot ja pieni teos, joka saisi löytäjälle hymyn huulille. Lapset ovat tehneet langasta muun muassa mustekaloja ja kilpikonnia, joihin liitetään pieni viesti. Langatkin ovat hyvän teon seurausta, sillä ne on Taikonille lahjoittanut Vöyrin lankakauppa.
– Jos löydät Öttiäisen, voit antaa sille uuden kodin, sillä se tulisi tosi onnelliseksi siitä. Öttiäinen elää hymyllä, joten sille ei tarvitse antaa ruokaa, eikä sitä tarvitse ulkoiluttaa. Öttiäisiä lähtee maailmalle noin 100 kappaletta ja sellaisen voi löytää vaikka puun tai pensaan oksalta, aidan päältä, bussista, kauppakeskuksesta – oikeastaan mistä vain, Johansson ohjeistaa etsintöihin.
Vaasalaiset hyväntekijät: Raimo
Lumet ovat vähitellen sulaneet ja maassa olevat roskat ovat nousseet lumen alta esiin. Vaasalainen Raimo Sanjola on tehnyt suuren hyvän teon ilmastolle, sillä hän on pitänyt Vaasan luontoa puhtaana viimeisen 20 vuoden ajan. Tarkkaan työhön tottunut Raimo on tilastoinut keräämänsä roskat, joita on eläkepäivien aikana kertynyt noin 100 000 kappaletta.
– Jäin eläkkeelle 20 vuotta sitten ja minua alkoi ärsyttämään luontoon heitetyt roskat. Eläkkeellä täytyi myös alkaa miettimään erilaisia liikuntamuotoja, ja roskia kerätessä on tullut tehtyä samalla noin 100 000 kyykkyä, Sanjola kertoo nauraen.
Eniten luonnosta on löytynyt esimerkiksi tupakantumppeja ja tupakkakartonkeja, karkkipapereita sekä pulloja ja tölkkejä.
– Tälle vuodelle olen jo tienannut yli kolme euroa palkkaa pulloja keräämällä, Sanjola naurahtaa.
Sanjolan toiveena on innostaa myös muita vaasalaisia huolehtimaan ympäristöstä ja keräämään roskat pois luonnosta esimerkin voimalla.
– Kaikkien pitäisi kerätä roskia, jotta ymmärtäisi kuinka työlästä roskien kerääminen on ja millaisia kuluja siihen liittyy. Ne rahat voitaisiin käyttää paremminkin, joita nyt käytetään siivoamiseen ja paikkojen korjaamiseen. Voitaisiin rakentaa vaikka pelikenttiä, Sanjola pohtii.
Roskien keräämisestä on tullut Sanjolalle harrastus, joka jatkuu edelleen vaimon kanssa kävelyiden yhteydessä.
– Se on sellainen tauti, jota ei tahdo lopettaa ja toisaalta myös turha lopettaa, koska kyse on niin hyvästä teosta, Sanjola kertoo.