Resurssiopettaja auttaa eniten tukea tarvitsevia lapsia

Alkuperäinen, Monika Koivumäen kirjoittama artikkeli on julkaistu Pohjanmaan opettaja –lehdessä 2/2022.

Vaasan kaupungin varhaiskasvatus sai vuodelle 2022 Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksen esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistävään hankkeeseen. Hankerahoituksella on palkattu kaksi resurssiopettajaa ja 13 resurssilastenhoitajaa niihin yksiköihin, joissa on paljon tukea tarvitsevia lapsia.

Yksiköt, joihin resurssihenkilöstöä sijoitettiin, valittiin tarkoilla kriteereillä.

– Otimme huomioon muun muassa vieraskielisen väestön osuuden alueella, alueen työttömyys- ja koulutusasteen sekä maksuttoman varhaiskasvatuksen piirissä alueella olevien lasten määrän, kertoo varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Hanna Huhtakangas.

Vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen palkatut uudet resurssiopettajat ja -lastenhoitajat aloittivat työssään Vaasan varhaiskasvatuksessa tammikuussa 2022.

Lapsella oikeus tukeen välittömästi

Sekä resurssiopettajille että -hoitajille on laadittu oma tehtävänkuvansa. Yhdessä muun henkilökunnan kanssa he suunnittelevat ja toteuttavat varhaiskasvatuslain mukaista toimintaa.

Varhaiskasvatuslain mukaan lapsella on oikeus varhaiskasvatussuunnitelman mukaiseen varhaiskasvatukseen sekä riittävään oppimisen ja kehityksen tukeen välittömästi tarpeen ilmetessä.

– Resurssihenkilöiden tehtäviin kuuluu varmistaa, että lasten kehitys ja oppimisen tuki sekä suomi toisena kielenä -opetus järjestyvät ja toteutuvat lain mukaisesti ja mahdollisuudet kehityksen ja oppimisen edellytyksiin paranevat, Huhtakangas kertoo.

Yksi läsnä oleva aikuinen lisää

Teeriniemen päiväkodin resurssiopettajan Elina Koivunevan mukaan varhaiskasvatuksen resurssihenkilökunnalle on ehdottomasti tarvetta.

– Konkreettisella tasolla olen ryhmässä yksi läsnä oleva aikuinen lisää. Olen keskittynyt tämän hetkisessä ryhmässä kielenoppijoiden kielen kehityksen tukemiseen sekä tehostetun tuen ja erityisen tuen lasten tukemiseen. Arjen kaikki tilanteet, olivat ne sitten leikkiminen, pelien pelaaminen tai siirtymätilanteet, ovat pedagogisesti merkittävä tilanne oppia kieltä, Koivuneva kuvailee.

Koivunevan mukaan erityisesti yksiköissä, joissa on paljon kielenoppijoita ja erityisen tuen lapsia, on ehdottoman tärkeää olla tukemassa ryhmän kasvattajia työssään ja varmistamassa tuen toteutumista.

– Haastavissa lapsiryhmissä kuormitus on usein niin suurta, että on suuri riski sille, että osa lapsista jää vaille tarvitsemaansa tukea. Työni mahdollistaa sen, että voin keskittyä tehostamaan tukea yksittäisiin lapsiin, mutta samalla myös samanaikaisopettajana tukea ryhmän henkilöstöä kasvatustyössään.

”Mitä enemmän haasteita, sitä hellempi syli”

Koivunevan mukaan tässä ajassa lasten tarpeissa korostuu varsinkin läsnä olevan aikuisen ja sylin kaipuu.

– Tärkeintä on mielestäni turvallisen aikuisen läsnäolo: kohtaamiset, vuorovaikutus ja syli. Lapset tarvitsevat tänä päivänä läsnäolevaa aikuista, jolla on aikaa kohdata, aikaa huomata, kehua ja ymmärtää. Kielenoppijoiden kohdalla on keskeistä tukea kielenoppimista, jotta pääsee osaksi lapsiryhmää, mutta myös osaksi suomalaista yhteiskuntaa myöhemmässä elämässä.

Punahilkan päiväkodin resurssiopettaja Terese Kurunsaari kertoo, että lasten tuen tarpeet ovat moninaiset ja ne lisääntyvät koko ajan.

– Tärkeintä on kuitenkin huomata jokaisessa lapsessa oleva hyvä ja tukea häntä vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden kautta. Kiitän, kehun ja kannustan mahdollisimman paljon pitäen mielessä myös sen, että mitä enemmän haasteita, sitä hellempi syli.

Kurunsaaren mukaan erilaisten tarpeiden ”viidakossa” etsitään yhdessä tiimin kanssa keinoja, miten resurssiopettaja voi olla tukena ja apuna koko ryhmässä, pienryhmässä tai yksittäisten lasten asioissa.

– Usein suuntaan ”automaattisesti” niitä lapsia kohti, jotka eniten tarvitsevat tukea. Jos taas on niin, että tiimin jäsenet tekevät enemmän töitä juuri tukea tarvitsevien parissa, minä annan aikaa taas niille lapsille, jotka taidoiltaan ovat osaavampia ja joille arki varhaiskasvatuksessa on sujuvampaa.

Työn suunnittelussa on tärkeä huomioida Vaasan varhaiskasvatussuunnitelma, päiväkodin painopisteet, yhteisesti sovitut asiat, koko ryhmän tarpeet, yksilölliset tarpeet sekä lasten ja kasvattajien vahvuudet.

Työssä saa käyttää omia vahvuuksia

Resurssilastenhoitaja Kati Hoffren on työskennellyt alkuvuoden ajan kahdessa pienessä esiopetusryhmässä Teeriniemen päiväkodissa. Ylimääräisenä aikuisena ryhmässä työskentelevän Hoffrenin mukaan työssä voi itse suunnitella toimintaa ja käyttää omia vahvuuksiaan.

Hoffren on toteuttanut ryhmiensä lasten kanssa muun muassa lauluhetkiä, suujumppaa ja tunnetaitoja pienryhmissä sekä matemaattisia harjoituksia yksittäisten lasten kanssa.

– Tuen tarvetta tuntuu olevan paljon. Lapset viettävät paljon aikaa ruudulla ja se näkyy heidän käytöksessään ja puheissaan. Leikkitaidot ovat monelta hukassa. Monilla on haasteita myös tunnetaidoissa ja kaveritaidoissa.

Hoffrenin mielestä resurssiopettajien ja –hoitajien työ saisi jatkua myös hankkeen loputtua.

– Tarvetta ”ylimääräisille käsille” kyllä on.