Tietoa koronaviruksesta

Tietoa koronaviruksesta

Ohita valikko

Lapasorsa

Anas clypeata

Lapasorsan tunnistaa sen erikoisen muotoisesta nokasta. Kuva Aaro Toivio.

Yleistä. Lapasorsa on vesilinnustoltaan lajirikkaan ja monimuotoisen lintuveden ilmentäjälaji. Lapasorsa pesii merensaaristossa, rannikon merenlahdilla ja erityisesti sisämaajärvien rehevillä lintujärvillä. Lapasorsa on levinneisyydeltään lounainen laji. Sen runsain pesimäkanta on sijoittunut pesimään sopiville elinympäristöille Pori-Hamina-linjan lounaispuolelle. Pohjoisessa laji on harvalukuinen aina Perämeren pohjukkaan asti.

  • Pituus 44-54 cm
  • Pesä maassa kasvillisuuden suojassa
  • Muuttaa talveksi Länsi- ja Etelä-Eurooppaan sekä Afrikkaan
  • Ravintona nilviäiset, äyriäiset, vesikasvien siemenet

Elinympäristö. Lapasorsa pesii rehevillä merenlahdilla ja sisämaan lintujärvillä. Karuilta erämaajärviltä lapasorsa puuttuu. Syy lapasorsan tarkkarajaisen elinympäristön valintaan on sen ravinnossa. Se syö planktoneläimiä ja kasveja, joita esiintyy riittävästi vain lintujärvillä ja laajojen ilmaversoiskasvustojen aukkopaikoissa.

Esiintyminen Vaasassa. Vaasassa lapasorsa on harvalukuinen pesimälintu. Sen pesintä on varmistettu vain ulkosaariston puuttomilta ja heinikkovaltaisilta saarilta. Yhteensä lapasorsa on havaittu pesimäaikana noin kymmeneltä atlasruudulta. Esimerkiksi Torgrundin saaristolintulaskennassa vuonna 1990 lapasorsia havaittiin vain 18 paria. Keväisin lapasorsia voi nähdä myös kaupungin ranta-alueilla. Varmimmin lajin löytää Sundominlahdelta.