Ympäristöseminaarin luennoitsijat ja esitykset
Jenni Räinä, kirjailija
Kirjailija Jenni Räinä on pohtinut ihmisen suhdetta ympäröivään luontoon niin esikoisromaanissaan Suo muistaa kuin tietokirjoissa Kulkijat ja Metsä meidän jälkeemme.
Luento: Luontokato ja unohtunut maisema
Luontokato tapahtuu meitä ympäröivässä luonnossa, mutta se tapahtuu myös mielissämme. Kun kadotamme kuvan muun muassa luonnontilaisesta metsästä tai metsiä halkovista puroista, emme osaa kaivata niitä takaisin. Ja joska emme havaitse, miten luonto ympärillämme ontuu, emme koe tarvetta korjata toimintaamme. Emme näe mihin meidän pitäisi pyrkiä. Muun muassa kirjallisuus tarjoaa keinon palauttaa mieliimme sen, mitä olemme kadottaneet.
Ranja Hautamäki, Maisema-arkkitehtuurin professori, Aalto yliopisto
Ranja Hautamäki toimii maisema-arkkitehtuurin professorina Aalto-yliopistossa. Hän johtaa arkkitehtuurin laitoksella monialaista CO-CARBON-hanketta, jossa tutkitaan viheralueiden merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa (cocarbon.fi). Ennen akateemista uraansa hän johti Tampereen kaupungin maisemasuunnittelun yksikköä.
Luento: Hiiliviisas kaupunkivihreä monihyötyiseksi ilmastoratkaisuksi
Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää päästöjen vähentämisen ohella hiilinielujen kasvattamista. Mikä on kaupunkien viheralueiden merkitys hiilensidonnassa? Entä miten kaupunkisuunnittelun keinoin voidaan edistää ilmastoviisasta ja monihyötyistä kaupunkivihreää? Tuon esille ajankohtaista tutkimustietoa Suomen Akatemian rahoittamasta CO-CARBON-hankkeesta ja esitän keinoja, miten voidaan parantaa viherrakenteen hiilensidontaa, turvata hiilinieluja kaupunkikehittämisessä sekä kehittää vähäpäästöisiä viherrakentamisen ja hoidon menetelmiä. (cocarbon.fi)
Linnea Westerlund, Maisema-arkkitehti
Linneaa kiinnostaa millä tavalla voidaan luoda kestäviä elinympäristöjä sekä ihmisille että luonnolle. Hän on tutkinut tätä Vaasan kaupungille tekemässään diplomityössä ekosysteemipalvelu-menetelmän hyödyntämisestä viheraluejärjestelmässä. Ihminen on aina ollut riippuvainen maapallon ekosysteemeistä. Ne vastaavat maailmanlaajuisesti ihmisten elintärkeistä tarpeista: ilmasta, vedestä ja ruoasta. Huomioimalla urbaaneja ekosysteemejä voidaan edistää parempaa elinympäristöä kaupungeissa.
Luento: Ekosysteemipalvelu-menetelmän hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa
Johanna Mykkänen, Ylitarkastaja, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Johanna Mykkänen on työskennellyt maastobiologina muutaman vuoden ja ollut yli 10 vuotta töissä kunnan ympäristönsuojelussa ympäristötarkastajana Keski-Suomessa hyvin monipuolisissa tehtävissä. Keväällä 2023 hän aloitti työt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa luonnonsuojelun ylitarkastajana viranomaistehtävissä ja hänen työtehtäviinsä kuuluu mm. Pohjanmaan alueen maankäytön ohjaaminen ja kommentointi luonnonsuojelun näkökulmasta.
Luento: Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen kaupunkiympäristössä
Jere Nieminen, Villi Vyöhyke ry, Puheenjohtaja
Jere Nieminen on Villi vyöhyke -yhdistyksen puheenjohtaja. Jere oli perustamassa yhdistystä yli kymmenen vuotta sitten, koska hänen mielestään luonnonsuojeluun tarvittiin enemmän rakentavia ratkaisuita ja sektoreiden välisten siltojen luomista. Jere pyrkii yhdistystoiminnassaan konkreettisten esimerkkikohteiden avulla laajentamaan luonnonsuojelun toimintapoliittista liikkumavaraa. Jeren mielestä monimuotoinen luonto mahtuu väljään sekä tiiviiseen kaupunkiin.
Tällöin kuitenkin tarvitaan erilaisia strategisia otteita luonnon kasvuvoiman hahmottamiseen
Luento: Biodiversiteetti tiivistyvässä kaupungissa. Tapauksia ja johtopäätöksiä paahdeympäristöjen vaalimisesta kaupungeissa
Harri Hautajärvi, Tekniikan tohtori, Arkkitehti SAFA
Harri Hautajärvi on arkkitehti ja tekniikan tohtori, joka tekee tutkimus-, kirjoitus- ja suunnittelutyötä omassa arkkitehtitoimistossaan. Hän on suuntautunut etenkin kestävän rakentamisen ja kaupunkisuunnittelun kysymyksiin. Hautajärvi on kirjoittanut ja toimittanut useita arkkitehtuurikirjoja ja häneltä on julkaistu noin 260 yleistajuista tai tieteellistä artikkelia kirjoissa ja ammatti-, aikakaus– ja sanomalehdissä. Hautajärvi on toiminut Arkkitehti-lehden päätoimittajana, ja hän on yksi laajaa keskustelua herättäneen pamfletin Kenen kaupunki? Helsingin kaupunkisuunnittelu ja kulttuuriympäristö törmäyskurssilla (2021) toimittajista ja kirjoittajista. Hän on myös kuratoinut ja suunnitellut näyttelyitä. Hautajärvi on saanut työstään useita palkintoja.
Luento: Inhimillinen ja ilmastokestävä kaupunki
Liian tehokkaaksi yltyneessä tiivistämisessä ja sijoittajavetoisessa kaupunki- ja asuntosuunnittelussa unohdetaan helposti asumisterveys ja viihtyvyys. Hajanaisen kaupunkirakenteen maltillinen täydentäminen on järkevää, mutta tiivistämistä tehdään nyt liian yksipuolisilla malleilla. Suosiossa on etenkin korkea rakentaminen, joka vaatii tavallista enemmän materiaaleja ja energiaa siten nopeuttaa ilmastonmuutosta. Tornit myös varjostavat, lisäävät katutason tuulisuutta ja muuttavan kaupunkikuvan ja siluetin. Liian tiivis kaupunkirakenne heikentää viihtyvyyttä ja asumisterveyttä sekä voimistaa lämpösaarekeilmiötä. Tarvitsemme paikallisia ja luonnonmukaisia ratkaisuja, ihmisen ja ilmaston kannalta kestävää kaupunkia. Kaupunkiluonto parantaa asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Kaupunkisuunnittelun tavoitteena tulisi aina olla yhteinen hyvä.